Raamatun symbolit ja niiden merkitys

  • Jaa Tämä
Stephen Reese

    Monet kristinuskon periaatteet perustuvat Raamatun sisältöön, sillä uskotaan, että Raamattu sisältää suoraan Jumalalta peräisin olevia viestejä, jotka on lähetetty ihmisille eri sanansaattajien välityksellä.

    Raamattu käyttää erilaisia symboleja ja symboliikkaa välittääkseen näitä viestejä, minkä vuoksi Raamattuasiantuntijat varoittavat lukijoita olemaan ottamatta kaikkea lukemaansa sellaisenaan ja etsimään aina jokaisen väitteen syvempää merkitystä. Vaikka Raamatussa on monia symboleja, tässä on muutamia tunnetuimpia.

    Raamatun symbolit

    1. Oliiviöljy

    Vaikka kristityt uskovat ennen kaikkea yhteen Jumalaan, he väittävät myös, että Jumala ruumiillistuu Isän (Jumala), Pojan (Jeesus Kristus) ja Pyhän Hengen (Jumalan voima) muodostamassa kolmiyhteydessä. Raamattu käyttää näitä viittauksia useaan otteeseen sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa, usein symboleja käyttäen.

    Vanhassa testamentissa oliiviöljyä käytettiin usein kuvaamaan Pyhää Henkeä. Näin se erotettiin raa'asta, jalostamattomasta öljystä, joka tuli maan alta. Vaikka oliiviöljy oli tuttu näky ennen Kristusta ja sitä pidettiin usein hyvän terveyden ja elämänilon merkkinä, kristityt käyttivät sitä osana rituaalia.

    Kun kristityt antoivat siunauksia tai paransivat sairaita, he pyyhkäisivät oliiviöljyä henkilön päälle, yleensä otsalle tai sairaalle ruumiinosalle, jolloin Pyhän Hengen voima pyyhki symbolisesti pois henkilön sairauden tai karkotti pahat henget.

    2. Kyyhkyset

    Toinen Pyhän Hengen esitys Raamatussa on Pyhän Hengen kyyhkynen Kaikki neljä evankeliumia kuvaavat kyyhkysen ilmestymistä Jeesuksen kasteen aikana Pyhän Hengen läsnäolona, joka laskeutui Jeesuksen päälle.

    Vanhassa testamentissa kyyhkysiä käytettiin merkitsemään puhtautta tai rauha . Yhdessä esityksessä kyyhkynen pitää kädessään oliivin oksa nokassaan, kun se lentää takaisin Nooan ja arkin luokse, ilmoittaen sekä suuren tulvan loppumisesta että Jumalan vihan rauhoittumisesta. Psalmien, Salomonin ja Ensimmäisen Mooseksen kirjan kirjoissa kyyhkysiä käytetään kuvaamaan morsiamia, erityisesti heidän viattomuuttaan ja uskollisuuttaan.

    3. Lammas

    Karitsat mainitaan usein uskonnollisissa rituaaleissa ja pakanallisissa käytännöissä käytettyinä uhrieläiminä, ja ne mainitaan Raamatussa useita kertoja. Jeesukseen Kristukseen itseensä viitattiin usein "Jumalan karitsana", koska hänen olemassaolonsa oli tarkoitettu uhriksi, joka pelasti maailman ikuiselta kadotukselta.

    Jeesusta kutsutaan joskus myös "hyväksi paimeneksi", ja hänen seuraajansa ovat lampaita, jotka hänen on johdatettava oikealle tielle.

    4. Kivet tai kivet

    Kirjoituksissa viitataan usein kiviin tai kallioihin symboloidessaan seuraavia asioita. vahvuus tai kestävyys, erityisesti Vanhan testamentin profetioissa. Useimmiten niitä käytetään kuvaamaan sitä, kuinka Jumala on luja lupauksissaan kansalle tai kuinka hän antaa tukea ja vakautta huolen aikoina.

    Yksi esimerkki löytyy 2. Samuelin kirjasta 22:2-3, jossa Daavid sanoo: "Herra on minun kallioni, minun linnani... minun Jumalani on minun kallioni, johon minä turvaudun." Toinen esimerkki löytyy Jesajan kirjasta 28:16: "Katso, minä panen Siioniin perustukseksi kiven, koetellun kiven, kallisarvoisen kulmakiven, varman perustuksen; joka uskoo, se ei saa hätäillä".

    Uudessa testamentissa kallioita käytettiin kuvaamaan paitsi Jumalaa myös hänen uskollisia seuraajiaan. Erityisesti Pietaria kuvataan kallioksi, jolle kirkko rakennettaisiin.

    5. Sateenkaari

    Sateenkaarien arvaamaton ilmestyminen taivaanrannalle on aina kunnioitusta herättävää, ja sitä pidetään luonnon ihmeenä. Kristityille sillä on kuitenkin vielä syvempi merkitys, sillä se on suora viesti Jumalalta.

    Sateenkaaret mainitaan ensimmäisen kerran suuren tulvan jälkeen, kuvauksena Jumalan lupauksesta ihmisille. Tässä liitossa Jumala kertoi Nooalle, ettei hän enää koskaan käyttäisi tulvia kaikkien elävien olentojen rangaistuksena tai keinona puhdistaa maata, ja sateenkaari toimisi muistutuksena hänelle itselleen. Tämä tarina löytyy Ensimmäisen Mooseksen kirjan luvusta 9.

    Muita viittauksia sateenkaareen löytyy Hesekielin kirjasta ja Ilmestyskirjasta, joissa sitä käytetään kuvaamaan Herran majesteettisuutta ja hänen valtakuntansa kauneutta.

    6. Hunaja

    Hunaja on muutakin kuin makeaa herkkua, sillä sitä käytetään symbolina vauraudelle, yltäkylläisyydelle ja lupaukselle paremmasta elämästä.

    Mooseksen kirjassa luvattua maata kuvataan "maaksi, jossa virtaa maitoa ja hunajaa". Sananlaskujen 24:13:ssa isä kehottaa poikaansa syömään hunajaa, "sillä se on hyvää; kammesta tuleva hunaja on suloista sinun makuusi. Tiedä myös, että viisaus on suloista sinun sielullesi; jos löydät sen, sinulla on tulevaisuus, eikä toivosi katkea." Tämä on myöskin hyvä asia.

    Näin hunaja edustaa elämän hyviä asioita, sillä se on makeaa ja terveellistä, eikä sitä ole aina helppo saada.

    Raamatun tärkeät teemat

    1. Yksi Jumala

    Yhteinen teema pyhissä kirjoituksissa on kaikkivoipa olento, joka loi maailmankaikkeuden itse. Tämä eroaa suuresti pakanallisista ja polyteistisistä uskomuksista, joissa palvonta jakautuu useiden jumalien kesken, jotka ovat vastuussa vain vastuualueesta kerrallaan.

    2. Kovan työn merkitys

    Raamattu painottaa monissa tapauksissa kovan työn arvoa. Jopa Jumala itse työskenteli 6 päivää ja 6 yötä luodakseen maailmankaikkeuden. Siksi ihmisille annettiin kykyjä ja taitoja, jotta he voivat tehdä työtä itselleen, millä tahansa alalla, jolla heidät on luotu loistamaan.

    3. Muista antaa takaisin

    Kun ihmiset tekevät kovasti töitä, heidän on myös muistettava asettaa palveleminen kaiken tekemänsä ytimeen. Tähän kuuluu myös palautteen antaminen yhteisölle ja omalle kirkolleen, sillä kristityillä on tapana lähettää säännöllisesti lahjoituksia tai niin sanottuja kymmenyksiä omalle kirkolleen.

    4. Hiljaisuuden ja meditaation voima

    Raamattu opettaa kristityille, että kun he kohtaavat ylitsepääsemättömältä tuntuvan haasteen tai kun he tuntevat menettäneensä suunnan, heidän tarvitsee vain istua hiljaa ja rukoilla johdatusta. Sanotaan, että Jumala viestii ihmisille suoraan, mutta he vain jäävät siitä paitsi, koska heillä on liian kiire elää omaa elämäänsä. Ainoa tapa vastaanottaa viesti selkeästi on tyhjentää mieli.melua ja häiriötekijöitä ulkomaailmasta.

    5. Surun ja nöyryyden teot

    Raamatun eri kertomuksissa merkittävät hahmot repivät vaatteensa osoittaakseen katumusta tai tuskaa. Esimerkkejä löytyy Jaakobin tarinoista Ensimmäisen Mooseksen kirjassa ja Mordokaista Esterin kirjassa, molemmat Vanhassa testamentissa.

    Toisaalta pään kumartaminen, käsien yhteenliittäminen ja silmien sulkeminen merkitsivät nöyryyttä, erityisesti rukouksessa. Tämä tarkoittaa, että alentuu Herran eteen, ja sitä käytetään usein kuvaamaan rukoilevaa ihmistä, kuten esimerkiksi 2. Mooseksen kirjan, Aikakirjain ja Nehemian kirjojen kertomuksissa.

    6. Kuvasto ja henkilöityminen Raamatussa

    Raamattu käyttää metaforia, kuvia, vertauskuvia ja monia muita kirjallisia keinoja, jotka tekevät kirjoituksista rikkaita symboliikan suhteen. Esimerkiksi Israelia on kuvattu toisinaan pojaksi, Jumalan morsiameksi tai toisinaan uskottomaksi vaimoksi. Seurakuntaa itseään on kuvattu useissa kirjoituksissa Kristuksen ruumiiksi, hedelmäsadoksi tai sadoksi tai leiväksi.

    Allegorioita käytetään myös useimmissa Raamatun sisälle sirotelluissa vertauksissa ja taruissa, erityisesti Jeesuksen kertomissa vertauksissa. Esimerkiksi vertaus tuhlaajapojasta puhuu Jumalan rakkaudesta ja anteeksiannosta syntisille. Toinen esimerkki on vertaus viisaasta kuningas Salomosta, joka korostaa uhrautumisen ja äidin rakkauden voimaa, mutta puhuu myös kyvystä tehdä tuomioita aikana, jolloinkriisin aikana.

    Päätelmä

    Raamatussa on runsaasti symboliikkaa, symboleja ja kuvia, jotka edustavat kristittyjen tärkeinä pitämiä arvoja ja käsitteitä. Koska symboliikasta on lukuisia tulkintoja, voidaan kiistellä siitä, mitä nämä symbolit voivat tarkoittaa.

    Stephen Reese on symboleihin ja mytologiaan erikoistunut historioitsija. Hän on kirjoittanut aiheesta useita kirjoja, ja hänen töitään on julkaistu aikakauslehdissä ympäri maailmaa. Lontoossa syntynyt ja varttunut Stephen rakasti historiaa aina. Lapsena hän vietti tuntikausia tutkien muinaisia ​​tekstejä ja tutkien vanhoja raunioita. Tämä sai hänet jatkamaan uraa historiantutkijana. Stephenin kiehtovuus symboleihin ja mytologiaan johtuu hänen uskomuksestaan, että ne ovat ihmiskulttuurin perusta. Hän uskoo, että ymmärtämällä nämä myytit ja legendat voimme ymmärtää paremmin itseämme ja maailmaamme.