8 Raamatun käännösvirhettä, jotka muuttivat historiaa

  • Jaa Tämä
Stephen Reese

    Puhuiko Jeesus todella siitä, että kameli menee neulansilmän läpi? Muodostettiinko Eeva edes Aatamin kylkiluusta?

    Alkuperäisestä hepreankielisestä, arameankielisestä ja kreikankielisestä Raamatusta on käännetty tuhansille kielille.

    Mutta koska nämä kielet eroavat niin paljon toisistaan ja nykyaikaisista kielistä, se on aina aiheuttanut haasteita kääntäjille.

    Ja juuri sen vuoksi, kuinka paljon vaikutusvaltaa Kristinusko on vaikuttanut länsimaiseen maailmaan, pienelläkin virheellä voi olla valtavat seuraukset.

    Katsotaanpa 8 mahdollista raamatunkäännösvirhettä ja väärintulkintaa ja niiden seurauksia yhteiskunnalle.

    1. Mooseksen kirja 34: Mooseksen sarvet

    Livioandronico2013, CC BY-SA 4.0, Lähde: Livioandronico2013, CC BY-SA 4.0.

    Jos olet joskus nähnyt Michelangelon upean Mooses-veistoksen, olet ehkä ihmetellyt, miksi hänellä oli... sarvet?

    Aivan oikein. Paholaisen lisäksi Mooses on ainoa Raamatun hahmo, joka on sarvet sarvissa .

    Tämä ajatus sai alkunsa virheellisestä käännöksestä latinankielisessä Vulgatassa, Pyhän Hieronymuksen 4. vuosisadan lopulla jKr. kääntämässä Raamatun versiossa.

    Hepreankielisessä alkuperäisversiossa Mooseksen sanotaan loistaneen valoa kasvoillaan, kun hän laskeutuu Siinain vuorelta puhuttuaan Jumalan kanssa.

    Hepreankielessä verbi "qâran", joka tarkoittaa kiiltävää, on samankaltainen kuin sarvipäistä tarkoittava sana "qérén". Sekaannus syntyi, koska hepreaa kirjoitettiin ilman vokaaleja, joten sana olisi kirjoitettu "qrn" kummassakin tapauksessa.

    Jerome päätti kääntää sen sarvipäiseksi.

    Tämä johti siihen, että Mooses kuvattiin sarvipäisenä lukemattomissa taideteoksissa.

    Mutta mikä pahempaa, koska Mooses oli juutalainen, se vaikutti osaltaan haitalliset stereotypiat juutalaisiin liittyviä väärinkäsityksiä keskiajan ja renessanssin Euroopassa.

    Kuten tämä artikkeli 19 58 todetaan , "Vielä on elossa juutalaisia, jotka muistavat, että heille sanottiin, etteivät he mitenkään voisi olla juutalaisia, koska heillä ei ollut sarvia päässä."

    2. 1. Mooseksen kirja 2:22-24: Adamsin kylkiluu.

    Tämä on virheellinen käännös, jolla on ollut vakavia seurauksia naisille. Olet luultavasti kuullut, että Eeva muodostettiin Aatamin ylimääräisestä kylkiluusta.

    1. Mooseksen kirja 2:22-24 sanoo: "Silloin Herra Jumala teki naisen siitä kylkiluusta, jonka hän oli ottanut miehestä, ja vei hänet miehen luo."

    Raamatussa käytetty anatominen sana kylkiluulle on aramean kielen sana ala Näemme tämän myös muissa Raamatun jakeissa, kuten Daniel 7:5: "karhulla oli kolme alaa suussaan".

    Kuitenkin, Genesis, Eeva sanotaan muodostettu ei ala, mutta tselasta Sana tsela esiintyy Raamatussa ainakin 40 kertaa, ja joka kerta sitä käytetään merkityksessä puoli tai puolikas.

    Miksi siis 1. Mooseksen kirjan 2:21-22 kohdassa, jossa sanotaan, että Jumala otti yhden "tselan" Aadamista, englanninkielisessä käännöksessä sanotaan "rib" eikä yhtä hänen kahdesta "kyljestään"?

    Tämä käännösvirhe ilmestyi ensimmäisen kerran Wycliffen King James Versionissa, ja se on juurtunut useimpiin englanninkielisiin Raamattuihin.

    Jotkut väittävät, että jos Eeva luotiin Aatamin puoli tai puolikas se viittaa siihen, että hän on tasa-arvoinen ja täydentävä Aatamin kanssa, eikä hän ole luotu pienemmästä, alisteisesta osasta.

    Heidän mukaansa tämän mahdollisen virheellisen käännöksen vaikutus on ollut merkittävä naisten kannalta. Joissakin yhteyksissä se on nähty oikeutuksena sille, että naiset ovat toissijaisia ja alisteisia miehille, mikä puolestaan on perustellut patriarkaalisia rakenteita yhteiskunnissa.

    Kuten tässä artikkelissa hahmotellaan , " Ensimmäisen Mooseksen kirjan tarinalla Eevasta on ollut syvällisempi kielteinen vaikutus naisiin kautta historian kuin millään muulla raamatullisella tarinalla."

    3. 2. Mooseksen kirja 20:13: Älä tapa vs. Älä murhaa

    Älä murhaa, 2. Mooseksen kirja 20:13. Katso se täältä.

    Tappaa, murhata? Mitä eroa sillä on, saatat kysyä. Vaikka se saattaa tuntua vähäpätöiseltä, tällä on itse asiassa merkitystä. valtava ero.

    Käsky Älä tapa on itse asiassa virheellinen käännös hepreankielisestä "לֹא תִּרְצָח tai low teer zah mikä tarkoittaa, Älä murhaa .

    "Tappaminen" tarkoittaa mitä tahansa elämän riistämistä, kun taas "murha" viittaa nimenomaan laittomaan tappamiseen. Kaikkiin murhiin liittyy tappaminen, mutta kaikki tappaminen ei ole murhaamista.

    Tämä käännösvirhe on vaikuttanut keskusteluihin, jotka koskevat merkittävät yhteiskunnalliset kysymykset Pitäisikö esimerkiksi kuolemanrangaistus sallia?

    Jos käsky kieltää tappamisen, se voi merkitä kaikenlaisen elämän riistämisen kieltämistä, kuolemanrangaistus mukaan luettuna. Toisaalta, jos se kieltää vain murhan, se jättää tilaa lailliselle tappamiselle, kuten itsepuolustukselle, sodankäynnille tai valtion hyväksymälle teloitukselle.

    Kiista tappamisesta ja murhasta vaikuttaa myös sotaan, eutanasiaan ja jopa eläinten oikeuksiin.

    4. Sananlaskut 13:24: Säästäkää keppiä, pilatkaa lapsi.

    Vastoin yleistä uskomusta, lause " säästäkää sauvaa ja pilatkaa lapsi" Se on pikemminkin sananlaskujen 13:24 parafraasi, joka kuuluu seuraavasti. "Joka säästelee ruoskaa, vihaa lapsiaan, mutta joka rakastaa lapsiaan, pitää huolta siitä, että he saavat kuritusta. ."

    Koko keskustelu tästä jakeesta perustuu sanaan sauva.

    Nykykulttuurissa sauva, keppi tai sauva mielletään tässä yhteydessä esineeksi, jolla lasta rangaistaan.

    Israelilaisessa kulttuurissa sauva (heprea: מַטֶּה maṭṭeh) oli kuitenkin auktoriteetin mutta myös ohjauksen symboli, jota paimen käytti laumansa korjaamiseen ja ohjaamiseen.

    Tämä käännösvirhe on vaikuttanut lasten kasvatuskäytännöistä ja kurinpidosta käytäviin keskusteluihin, ja monet kannattavat ruumiillista kuritusta, koska "Raamattu sanoo niin". Tämän vuoksi näet huolestuttavia otsikoita kuten Kristillinen koulu menettää oppilaita lapsen piiskaamisen vuoksi tai Koulu käskee äitiä piiskaamaan poikaa, tai muuten...

    5. Ef. 5:22: Vaimot, alistukaa miehillenne.

    Lause "Vaimot, alistukaa miehillenne" on peräisin Uuden testamentin kohdasta Ef. 5:22. Vaikka se saattaa vaikuttaa käskyltä naisille kumartaa miehensä edessä, meidän on otettava tämä jae asiayhteyteen, jotta voimme tulkita sitä oikein.

    Se on osa laajempaa kohtaa, jossa käsitellään vastavuoroinen toimittaminen Juuri ennen tätä jakeen kohtaa Ef. 5:21 sanotaan: "Alistukaa toisillenne Kristuksen kunnioituksesta." Kuulostaa aika tasapainoiselta ja vivahteikkaalta, eikö?

    Tämä jae on kuitenkin usein irrotettu asiayhteydestään ja sitä on käytetty sukupuolten välisen epätasa-arvon ylläpitämiseen. Äärimmäisissä tapauksissa tätä jaetta on jopa käytetty oikeuttaa perheväkivalta.

    6. Matteus 19:24: Kameli neulansilmän läpi

    Matteuksen evankeliumissa 19:24 Jeesus sanoo, " Minä taas sanon teille, että kamelin on helpompi mennä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan. ."

    Tämä jae on usein ymmärretty kirjaimellisesti siten, että varakkaiden ihmisten on hyvin vaikea saavuttaa hengellistä pelastusta.

    Mutta miksi Jeesus valitsi kuvan kamelista, joka menee neulansilmän läpi? Se vaikuttaa niin sattumanvaraiselta vertaukselta. Olisiko se voinut olla käännösvirhe?

    Yksi teorian mukaan jakeessa oli alun perin kreikankielinen sana kamilos, joka tarkoitti köyttä tai kaapelia, mutta käännettäessä se luettiin virheellisesti kamelosiksi, joka tarkoitti kamelia.

    Jos tämä pitää paikkansa, vertauskuva olisi suuren köyden pujottaminen ompeluneulan silmän läpi, mikä saattaisi olla kontekstin kannalta järkevämpää.

    7. Sanan Sydän merkitys

    Sano sana sydän, ja me ajattelemme tunteita, rakkautta ja tuntemuksia. Raamatun aikana sydämen käsite oli kuitenkin jotain aivan muuta.

    Muinaisessa heprealaisessa kulttuurissa "sydäntä" eli levavia pidettiin ajatusten, aikomusten ja tahdon tyyssijana, samalla tavalla kuin me nykyään ymmärrämme käsitteen "mieli".

    Kun esimerkiksi 5. Mooseksen kirjan 6:5:ssä käsketään "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta levastasi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi", sillä tarkoitetaan kokonaisvaltaista omistautumista Jumalalle, johon sisältyy järki, tahto ja tunteet.

    Nykyaikaiset käännöksemme sanasta sydän siirtävät painotuksen kokonaisvaltaisesta sisäisestä elämästä, johon sisältyy äly, aikomus ja tahto, ensisijaisesti emotionaaliseen ymmärrykseen.

    Se on käännetty vain noin puolet alkuperäisestä merkityksestä.

    8. Jesaja 7:14: Neitsyt tulee raskaaksi

    Jeesuksen neitseellinen syntymä on yksi Raamatun ihmeistä. Siinä väitetään, että Maria tuli raskaaksi Jeesuksesta Pyhän Hengen vaikutuksesta. Koska hän ei ollut maannut kenenkään miehen kanssa, hän oli vielä neitsyt, ja luonnollisesti tämä oli ihme.

    Hyvä on, mutta kaikki tämä perustuu hepreankieliseen sanaan "alma", jota käytetään Vanhassa testamentissa kuvaamaan Messiaan tulevaa äitiä.

    Jesaja sanoo, Siksi Herra itse antaa teille merkin: Alma tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel.

    Almah tarkoittaa nuorta naista, joka on naimisiinmenoiässä. Tämä sana ei tarkoita neitsyttä.

    Mutta kun Vanha testamentti käännettiin kreikaksi, almah käännettiin parthenokseksi, joka tarkoittaa neitsyyttä.

    Tämä käännös siirrettiin latinaan ja muihin kieliin, mikä vahvisti ajatusta Marian neitsyydestä ja vaikutti kristilliseen teologiaan, mikä johti oppiin Jeesuksen neitseellisestä syntymästä.

    Tällä käännösvirheellä oli useita vaikutuksia naisiin.

    Ajatus Mariasta ikuisena neitsyenä nosti naisen neitsyyden ihanteeksi ja teki naisen seksuaalisuudesta synnillistä. Jotkut ovat käyttäneet tätä perustellakseen naisten ruumiin ja elämän hallintaa.

    Pakkaaminen

    Mutta mitä mieltä sinä olet? Ovatko nämä mahdolliset virheet tärkeitä vai onko niillä mitään merkitystä suuressa mittakaavassa? Näiden käännösvirheiden korjaaminen nykyään voisi johtaa radikaaleihin muutoksiin siinä, miten uskoa harjoitetaan. Tämän vuoksi on hyvä ajatus tarkastella kokonaissanomaa yksittäisten sanojen sijasta, kun otetaan huomioon nämä käännösvirheet.

    Stephen Reese on symboleihin ja mytologiaan erikoistunut historioitsija. Hän on kirjoittanut aiheesta useita kirjoja, ja hänen töitään on julkaistu aikakauslehdissä ympäri maailmaa. Lontoossa syntynyt ja varttunut Stephen rakasti historiaa aina. Lapsena hän vietti tuntikausia tutkien muinaisia ​​tekstejä ja tutkien vanhoja raunioita. Tämä sai hänet jatkamaan uraa historiantutkijana. Stephenin kiehtovuus symboleihin ja mytologiaan johtuu hänen uskomuksestaan, että ne ovat ihmiskulttuurin perusta. Hän uskoo, että ymmärtämällä nämä myytit ja legendat voimme ymmärtää paremmin itseämme ja maailmaamme.